Tänä viikonloppuna Isukki on niin väsynyt, ettei jaksa kanamunia rikkoa. Kesäloman
lähestyessä voimat tuntuvat ehtyvän ja jauhosäkkiin tarttuminen tuntuu
ajatuksena mukavalta, mutta uupumus on vallannut nyt leipurin.
Puutarhassa
kävellessäni totesin, että raparperit ovat kuitenkin kasvaneet viileästä
keväästä huolimatta uskollisesti. Raparperista tietää, että kesä on tulossa
koska se on aina ensimmäisenä urhoollisena pystyssä vaikka muut kasvit eivät
vielä ole näyttäneet juuri elon merkkejä.
Raparperipiirakka
tuntui ajatuksena tänään liian työläältä ja vaatisi kaverikseen mansikoita, joita ei tainnut pakastimesta enää löytyä, joten päätin tehdä
raparperikiisseliä, jota nauttiessa voi julistaa kesän lopultakin alkaneeksi.
Kiisseli onnistui hienosti (siitä en ota kuvaa koska siitä ei saa millään filttereillä kaunista!)
Sokeria
olisi saanut olla kuitenkin taas enemmän, sitä saa raparperiruokiin laittaa
reilulla kädellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti